Kuvaaja: Juha Varrela

Nokkosperhonen

Kuva: Juha Varrela

Nymphalis urticae, small tortoiseshell (eng.)

Nokkosperhonen on kotipihojen eloisa lentäjä, jonka lähes kaikki tuntevat. Yleinen se onkin ja perhosia löytyy aivan Lapin perukoita myöten. On silti vuosia, jolloin nokkosperhosta ei juuri näy, vaikka se viihtyykin ihmisen muokkaamilla alueilla. Kevätaurinko herättää nokkosperhosen liikkeelle jo maalis-huhtikuussa. Laji on Tanskan kansallisperhonen.

Miltä nokkosperhonen näyttää?

Nokkosperhonen kuuluu täpläperhosiin. Sen siipien pohjavärissä ja vaaleissa täplissä on värivaihtelua, mutta peruskuviointi on tyypillinen. Lähisukulaiset kirsikka-, iso- ja täplänokkosperhonen ovat tasavärisempiä ja nokkosperhosta selvästi kookkaampia ja harvinaisempia.

Nokkosperhonen on keskikokoinen perhonen ja helppo tunnistaa. Koiras ja naaras ovat samannäköiset ja luonnossa niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa.

Missä ja milloin nokkosperhosen voi tavata?

Nokkosperhonen on yleinen ja yksi Suomen runsaslukuisimmista päiväperhosista. Pohjois-Suomessa lajia tavataan kuitenkin satunnaisemmin kuin maan etelä- ja keskiosissa. Tavallisesti nokkosperhosia nähdään lentoaikanaan yleisesti ja joskus jopa suuria määriä, mutta kanta vaihtelee.

Nokkosperhonen elää puoliavoimissa ja avoimissa ympäristöissä. Laji on melko vahvasti kulttuurin seuralainen ja vaatimaton elinympäristönsä suhteen. Sitä tavataan hyvin monenlaisilla paikoilla, kuten peltojen, metsien ja teiden reunamilla, niityillä, joutomailla, rannoilla, puistoissa, puutarhoissa, pihoilla ja kaupungeissakin.

Nokkosperhonen lentää keskikesästä syksyyn ja uudestaan talvehtimisen jälkeen keväästä alkukesään. Laji lähtee talvehtimispaikoistaan herkästi liikkeelle ja joskus perhosia on tavattu luonnossa keskellä talvea.

Talvehtineiden nokkosperhosten lentokausi alkaa yleensä huhtikuun puolivälin paikkeilla ja päättyy kesäkuun alussa. Kesä-heinäkuussa voi joskus kehittyä toinenkin sukupolvi. Kesällä aikuistuva sukupolvi lentää yleensä heinäkuun puolivälistä syyskuuhun. Viimeisiä perhosia on nähty loka-marraskuussa.

Ryhminä elävät toukat syövät yleensä nokkosta. Aikuinen perhonen talvehtii.

Uhkaako jokin nokkosperhosta?

2000-luvulla nokkosperhosella on ollut monin paikoin tavallista heikompi kausi, mutta lajin asema Suomessa on vakaa eikä laji tarvitse suojelutoimia.

Miksi nokkosperhonen olisi hyvä kansallisperhonen?

Pitkäikäinen ja sitkeä nokkosperhonen on eloisa ja näppärä lentäjä, joka ilahduttaa kotipihoilla läpi Suomen.

Levinneisyys

Kartat on piirretty havaintojen perusteella. Mitä tummempi vihreä, sitä enemmän havaintoja. Mustat viivat kuvaavat havaintoihin perustuvia yleisyyseroja eri osissa maata. Vihreät pisteet ovat laajempaa esiintymisaluetta täydentäviä erillislöytöjä. Laji voi siis esiintyä säännöllisesti myös yksittäisen pisteen ympäristössä.

Karttojen laatija: Janne Sinkkonen. Julkaistu Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirjassa (Silvonen, Top-Jensen, Fibiger).