Sitruunaperhonen

Kuva: Mikael Manninen

Gonepteryx rhamni, common brimstone (eng.)

Sitruunaperhosen koiras on kypsän ja naaras raa’an sitruunan värinen. Osa lajin aikuisista kestää Suomen ankaran talven. Kevääseen selvinneet perhoset pariutuvat, munivat ja jatkavat lentoaan kesäkuulle. Uuden sukupolven yksilöt kuoriutuvat heinä­-elokuussa, lentävät loppukesän kukkaniityillä ja hakeutuvat syksyllä metsien kätköihin talvehtimaan.

Miltä sitruunaperhonen näyttää?

Sitruunaperhonen on keskikokoinen perhonen ja helppo tunnistaa. Koiras ja naaras ovat erinäköiset. Koiraan siivet ovat kirkkaankeltaiset, naaraan siivet puolestaan kalvakan vaaleankeltaiset. Sitruunaperhosella on osuva nimi: koiras on kypsän sitruunan ja naaras vihertävän, raa’an sitruunan värinen.

Missä ja milloin sitruunaperhosen voi tavata?

Sitruunaperhosten elinkaari on muiden aikuistalvehtijoiden tapaan pitkä. Talven yli kevääseen selvinneet perhoset pariutuvat, munivat ja jatkavat lentoaan kesäkuulle.

Sitruunaperhonen on levinnyt yleisenä maan eteläpuoliskon yli, mutta Keski-Suomessa esiintyminen on ailahtelevampaa. Pohjois-Suomessa lajia tavataan vain satunnaisesti. Etelässä sitruunaperhonen on erittäin runsaslukuinen ja kanta vaihtelee vähän. Kukkivilla paikoilla voi hetkessä nähdä parhaimmillaan jopa satoja sitruunaperhosia.

Sitruunaperhonen elää puoliavoimissa ympäristöissä. Niitä näkee peltojen, metsien ja teiden reunamilla, rannoilla, niityillä ja joutomailla, yleisesti myös puistoissa ja puutarhoissa. Erityisesti keväällä sitruunaperhosia tavataan myös tuorepohjaisissa kangasmetsissä, lehdoissa ja soilla.

Lämpiminä keväinä perhoset heräävät lentoon jo maaliskuussa, vaikka varjopaikoissa on vielä paksut lumikinokset. Lentokausi alkaa tavallisesti huhtikuun puolivälissä ja päättyy juhannuksen alla. Kesällä aikuistuva uusi sukupolvi lentää heinäkuusta syyskuuhun, mutta viimeisiä perhosia on nähty vielä lokakuussa.

Toukka syö lähes yksinomaan paatsamaa. Aikuinen perhonen talvehtii varvikossa lumen alla.

Uhkaako jokin sitruunaperhosta?

Sitruunaperhosen asemassa ei ole havaittu muutoksia eikä laji tarvitse suojelutoimia.

Miksi sitruunaperhonen olisi hyvä kansallisperhonen?

Osa lajin aikuisista kestää maamme ankaran talven. Sitkeä lumen alla talvehtija onkin kevään ensimmäisiä väriläiskiä.

Levinneisyys

Kartat on piirretty havaintojen perusteella. Mitä tummempi vihreä, sitä enemmän havaintoja. Mustat viivat kuvaavat havaintoihin perustuvia yleisyyseroja eri osissa maata. Vihreät pisteet ovat laajempaa esiintymisaluetta täydentäviä erillislöytöjä. Laji voi siis esiintyä säännöllisesti myös yksittäisen pisteen ympäristössä.

Karttojen laatija: Janne Sinkkonen. Julkaistu Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirjassa (Silvonen, Top-Jensen, Fibiger).