Ritariperhonen

Kuva: Juha Varrela

Papilio machaon, Old World swallowtail (eng.)

Ritariperhonen on suurimpia ja vaikuttavimpia alkukesän päiväperhosiamme. Sen lento on voimakasta ja määrätietoista. Takasiipien kannukset lisäävät perhosen kokoa, ja siivissä hehkuvat sävyt antavat viitettä ritarin trooppisten sukulaisten väriloistosta.

Miltä ritariperhonen näyttää?

Ritari on iso ja helposti tunnistettava perhonen. Koiras ja naaras ovat samannäköiset ja luonnossa niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa.

Ritarin lento on voimakasta ja määrätietoista. Perhonen saattaa edetä maastossa nopeasti useita kilometrejä. Takasiipien kannukset lisäävät perhosen kokoa, ja siivissä hehkuvat värit antavat viitettä sen trooppisten sukulaisten väriloistosta.

Missä ja milloin ritariperhosen voi tavata?

Ritari on melko yleinen mutta yleensä vähälukuinen koko maassa. Pohjois-Suomessa esiintyminen on huomattavasti ailahtelevampaa kuin etelässä, mutta tuntureiden huipulla on joskus nähty samanaikaisesti useitakin keskenään kisailevia koiraita. Lajin runsaus vaihtelee ja huonoina vuosina perhonen saattaa lähes puuttua laajoilta alueilta.

Ritarin varsinaista elinympäristöä ovat rannat, kosteikot ja suot, joilla kasvaa erityisesti suoputkea. Voimakkaana lentäjänä perhosia voi nähdä melkein minkälaisissa ympäristöissä tahansa. Ritari pitää kukista ja viihtyy hyvin puistoissa ja puutarhoissa.

Ritarin voi tavata lennossa pitkin kesää. Useimmiten sen näkee jo alkukesällä toukokuun puolivälin paikkeilta kesäkuun loppuun, mutta ilmeisiä toisen sukupolven yksilöitä on lennossa heinäkuun puolivälistä elokuun lopulle.

Toukan ravintokasveja ovat monet sarjakukkaiset. Suoputken ohella toukalle kelpaavat karhunputki, ahopukinjuuri ja kasvimaan tilli. Toukkia löytää usein kesämökkirantojen suoputkilta. Ritari talvehtii kotelon suojissa.

Uhkaako jokin ritariperhosta?

Ritariperhosen asemassa ei ole havaittu muutoksia eikä laji tarvitse suojelutoimia.

Miksi ritariperhonen olisi hyvä kansallisperhonen?

Ritari on suurimpia ja näyttävimpiä alkukesän päiväperhosiamme.

Levinneisyys

Kartat on piirretty havaintojen perusteella. Mitä tummempi vihreä, sitä enemmän havaintoja. Mustat viivat kuvaavat havaintoihin perustuvia yleisyyseroja eri osissa maata. Vihreät pisteet ovat laajempaa esiintymisaluetta täydentäviä erillislöytöjä. Laji voi siis esiintyä säännöllisesti myös yksittäisen pisteen ympäristössä.

Karttojen laatija: Janne Sinkkonen. Julkaistu Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirjassa (Silvonen, Top-Jensen, Fibiger).