Nastakehrääjä

Kuva: Olavi Niemi

Aglia tau, Tau emperor (eng.)

Nastakehrääjä on iso karvainen perhonen, jonka siipiä kirjovat siniset silmät ja niiden keskellä valkoiset nastat. Holtittomasti keskellä päivää heittelehtivä tummanruskea koiras ei ole touko-kesäkuussa ollenkaan harvinainen näky. Koiras hakee herkkien tuntosarviensa avustamana naarasta; isompaa ja vaaleampaa, lähinnä öisin lentävää puolisoaan.

Miltä nastakehrääjä näyttää?

Nastakehrääjä on kookas perhonen, jonka voi sekoittaa muutamaan muuhun päivällä lentävään kehrääjään. Koiras ja naaras ovat erinäköiset. Koiraan siivet ovat oranssinruskeat ja isokokoisemman naaraan vaaleanruskeat.

Missä ja milloin nastakehrääjän voi tavata?

Perhonen lentää heittelehtien kevätkesällä keskellä päivää ja etsii herkkien tuntosarvien avustamana naarasta. Koiras lentää vain aurinkoisella säällä, naaras sen sijaan on pääasiassa yöaktiivinen.

Nastakehrääjä on jokseenkin yleinen, mutta sen levinneisyys rajoittuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Pohjoisimmillaan sitä on löydetty Oulun seutuvilta. Yleensä nastakehrääjiä nähdään harvakseltaan ja yksittäin, mutta naaraan lähistöllä niitä voi parveilla enemmänkin.

Nastakehrääjän elinpaikkoja ovat valoisat lehti- ja sekametsät sekä niiden reunamat, hakkuuaukeamat, viljelysten ja rämeiden reunamat sekä metsänaukeamat. Perhosia voi nähdä myös pihapiireissä ja kaupunkien puistoissa.

Nastakehrääjä lentää keväällä ja alkukesällä toukokuun puolivälistä lähelle kesäkuun puoliväliä. Ensimmäiset yksilöt on havaittu jo huhtikuun lopussa ja viimeisiä vielä heinäkuussa.

Toukka elää lehtipuilla. Kotelo talvehtii.

Uhkaako jokin nastakehrääjää?

Nastakehrääjän asemassa ei ole havaittu muutoksia eikä laji tarvitse suojelutoimia.

Miksi nastakehrääjä olisi hyvä kansallisperhonen?

Karvainen ja sinisilmäinen suurperhonen on tuttu näky kevätkesäisessä metsässä retkeileville. Holtittoman näköisesti lentelevä koiras alkaa jo varhain etsiä lähinnä öisin aktiivista naarasta.

Levinneisyys

Kartat on piirretty havaintojen perusteella. Mitä tummempi vihreä, sitä enemmän havaintoja. Mustat viivat kuvaavat havaintoihin perustuvia yleisyyseroja eri osissa maata. Vihreät pisteet ovat laajempaa esiintymisaluetta täydentäviä erillislöytöjä. Laji voi siis esiintyä säännöllisesti myös yksittäisen pisteen ympäristössä.

Karttojen laatija: Janne Sinkkonen. Julkaistu Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirjassa (Silvonen, Top-Jensen, Fibiger).