Metsänokiperhonen

Kuva: Juha Varrela

Erebia ligea, Arran brown (eng.)

Metsänokiperhonen on metsänreunojen tunnusomaisimpia päiväperhosia. Lennossa melkein mustalta näyttävä perhonen on yleisimmillään loppukesällä, jolloin useimpien muiden heinäperhosten lento on jo päättynyt. Laji esiintyy runsaampana vain joka toinen vuosi.

Miltä metsänokiperhonen näyttää?

Metsänokiperhonen on keskikokoinen laji, jonka voi sekoittaa varsinkin muihin nokiperhosiin. Koiras ja naaras ovat samannäköiset ja luonnossa niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa.

Missä ja milloin metsänokiperhosen voi tavata?

Lennossa melkein mustan perhosen paras aika on vasta loppukesällä, jolloin useimpien muiden noki- ja heinäperhosten lento on jo päättynyt. Metsänokiperhosia on runsaammin vain joka toinen vuosi. Pääsääntöisesti runsaushuiput ovat parittomina vuosina.

Metsänokiperhonen on hyvin yleinen ja hyvin runsaslukuinen laji, jota esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa sekä ailahtelevasti Etelä-Lapissa. Perhosta tavataan usein ryhminä monenlaisilla kukilla. Päivän mittaan samoilla paikoilla tavataan huippuvuosina jopa satoja perhosia.

Metsänokiperhosta tavataan lähinnä metsäseutujen muuta ympäristöä valoisammilla kohdilla. Näitä ovat metsien reunamat ja metsätiet, teiden varret, metsäpolut, sähkölinjat, umpeenkasvavat hakkuuaukeat ja metsiin rajoittuvien asutusalueiden pihapiirit.

Metsänokiperhonen lentää keski- ja loppukesällä. Lentokausi alkaa tavallisesti heinäkuun alkupuoliskolla ja päättyy elokuun puolivälin jälkeen.

Toukan ravintokasveja ovat monenlaiset heinät. Perhosen kehitys vie kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuotena talvehtii muna ja toisena kesken- tai täysikasvuinen toukka. Suomessa elää rinnakkain kaksi erillistä metsänokiperhoskantaa, joista toiset lentävät vain parittomina ja toiset parillisina vuosina.

Uhkaako jokin metsänokiperhosta?

Metsänokiperhosen asemassa ei ole havaittu muutoksia eikä laji tarvitse suojelutoimia.

Miksi metsänokiperhonen olisi hyvä kansallisperhonen?

Mustanpuhuva perhonen on huomiota herättävimpiä metsäympäristöjen päiväperhosiamme lähes koko maassa.

Levinneisyys

Kartat on piirretty havaintojen perusteella. Mitä tummempi vihreä, sitä enemmän havaintoja. Mustat viivat kuvaavat havaintoihin perustuvia yleisyyseroja eri osissa maata. Vihreät pisteet ovat laajempaa esiintymisaluetta täydentäviä erillislöytöjä. Laji voi siis esiintyä säännöllisesti myös yksittäisen pisteen ympäristössä.

Karttojen laatija: Janne Sinkkonen. Julkaistu Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirjassa (Silvonen, Top-Jensen, Fibiger).