Kangasperhonen

Kuva: Olavi Niemi

Callophrys rubi, green hairstreak (eng.)

Kangasperhosta eli vihernopsasiipeä ei ole koolla pilattu, mutta määrällisesti se on kevään ja alkukesän runsaslukuisimpia päiväperhosiamme. Maamme yleisimmän nopsasiiven alapinnat ovat harvinaislaatuisesti vihreät. Ne näkyvät hyvin, kun perhonen laskeutuu tavan takaa pensaiden ja katajien oksille.

Miltä kangasperhonen näyttää?

Vain peukalonkynnen kokoisen nopsasiiven siipien alapinnat ovat poikkeuksellisesti vihreät, mistä tulee lajin toinen nimi, vihernopsasiipi. Kun perhonen laskeutuu tämän tästä pensaiden ja katajien oksille, se painaa siipensä poikkeuksetta ylös toisiaan vasten.

Kangasperhonen on pieni ja helppo tunnistaa, mutta se jää helposti huomaamatta. Koiras ja naaras ovat samannäköiset ja luonnossa niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa.

Missä ja milloin kangasperhosen voi tavata?

Kangasperhonen on yleinen ja levinnyt koko maahan, mutta Pohjois-Suomesta havaintoja on kertynyt paikoittaisemmin. Elinpaikoillaan kangasperhonen on usein runsaslukuinen, lyhyessä ajassa sitä voi nähdä kymmeniä ja jopa satoja yksilöitä.

Kangasperhosta tavataan enimmäkseen kangasmetsissä ja soilla. Parhaita elinpaikkoja ovat valoisien mänty- ja sekametsien etelänpuoleiset reunamat, joiden taustalla on pohjoistuulelta suojaavia kallioita tai rinteitä. Myös rämeillä ja niiden laitamilla laji on usein runsas. Yleisenä lajina perhosta nähdään kuitenkin monenlaisissa ympäristöissä, harvemmin kuitenkaan pihapiireissä ja muilla avoimilla paikoilla.

Kangasperhonen lentää keväällä ja alkukesällä. Ensimmäiset yksilöt kuoriutuvat jo huhtikuussa, mutta parasta lentoaikaa kestää toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin.

Toukan tärkeimmät ravintokasvit ovat mustikka ja juolukka. Laji talvehtii kotelon suojissa.

Uhkaako jokin kangasperhosta?

Kangasperhosen asemassa ei ole havaittu muutoksia eikä laji tarvitse suojelutoimia.

Miksi kangasperhonen olisi hyvä kansallisperhonen?

Kangasperhonen on pieni eikä pidä turhaa meteliä itsestään. Todennäköisesti yleisimmän päiväperhosemme ilmestyminen metsiin kevätkesällä ilahduttaa jokaista luonnossa kulkijaa.

Levinneisyys

Kartat on piirretty havaintojen perusteella. Mitä tummempi vihreä, sitä enemmän havaintoja. Mustat viivat kuvaavat havaintoihin perustuvia yleisyyseroja eri osissa maata. Vihreät pisteet ovat laajempaa esiintymisaluetta täydentäviä erillislöytöjä. Laji voi siis esiintyä säännöllisesti myös yksittäisen pisteen ympäristössä.

Karttojen laatija: Janne Sinkkonen. Julkaistu Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirjassa (Silvonen, Top-Jensen, Fibiger).