Isomittari

Kuva: Marianne Niemelä

Geometra papilionaria, large emerald (eng.)

Isomittari on yksi harvoista täysin vihreistä perhosistamme. Se on Suomen suurimpia mittariperhosia, ja sen voi tavata melkein missä tahansa maassamme. Yleinen perhonen lentelee yön pimeydessä – päivisin sitä näkee harvoin.

Miltä isomittari näyttää?

Täysin vihreä isomittari on keskikokoinen perhonen ja helppo tunnistaa. Koiras ja naaras ovat samannäköiset ja luonnossa niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa.

Missä ja milloin isomittarin voi tavata?

Yleinen perhonen käy lehmusten kukilla, mutta päivisin sitä näkee ani harvoin. Vain yöllä lajin parhaita elinpaikkoja ovat rehevät lehti- ja sekametsät, mutta se viihtyy pihapiireissäkin.

Isomittarin voi tavata melkein missä tahansa Suomessa, Lapissa kuitenkin harvemmin. Laji on yleinen mutta harvoin kovin runsaslukuinen. Öiseen aikaan se on lentoaikanaan säännöllisesti havaittavissa, erityisesti kirkkaan valon houkuttamana, mutta päivisin perhosen yhyttää vain sattumalta päivälepopaikastaan.

Isomittarin elinympäristöjä ovat rehevät lehti- ja sekametsät, niiden reunamat sekä puistot ja puutarhat.

Isomittari on keski- ja loppukesän perhonen. Lento alkaa heinäkuun alussa, huippu osuu heinä-elokuun vaihteeseen ja viimeisiä perhosia nähdään vielä syyskuun puolella.

Toukan tärkeimpiä ravintokasveja ovat koivut ja lepät. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.

Uhkaako jokin isomittaria?

Isomittarin asemassa ei ole havaittu muutoksia eikä laji tarvitse suojelutoimia.

Miksi isomittari olisi hyvä kansallisperhonen?

Alusta loppuun vihreä isomittari on suurimpia ja näyttävimpiä mittariperhosiamme. Öiseen aikaan sen voi tavata melkein missä tahansa maassamme. Usean suomalaisen tavoin sitä houkuttelevat kirkkaat valot.

Levinneisyys

Kartat on piirretty havaintojen perusteella. Mitä tummempi vihreä, sitä enemmän havaintoja. Mustat viivat kuvaavat havaintoihin perustuvia yleisyyseroja eri osissa maata. Vihreät pisteet ovat laajempaa esiintymisaluetta täydentäviä erillislöytöjä. Laji voi siis esiintyä säännöllisesti myös yksittäisen pisteen ympäristössä.

Karttojen laatija: Janne Sinkkonen. Julkaistu Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirjassa (Silvonen, Top-Jensen, Fibiger).